Inspiraation värejä

On elämä täynnä vain ihmeitä, ihmettelyä. Kaikki myös ikään kuin vyöryen käy päälleni, kun lähes joka päivä oppii jotain uutta, rakastuu syvemmin ja syvemmin. Samalla myös haastetaan, ja opin: Näin sitä kasvetaan. Kun en vain anna periksi enkä valitse helposti. Kun menen kohti tulta ja sitä onnea suurta.

Tätä se elämä nykyään on Saran kanssa. Paljon kaunista, rohkeutta ja vahvuutta. Omien heikkouksien kohtaamista, toisten heikkouksien kohtaamista. Näitä elämän suuria värejä. Niitä minä olen päässyt näkemään. En vain tasaista harmautta, mutta kaikkea sitä taivaan sineä, metsää vihreä, punaisia huulia ja rakkauden monisävyistä lämpöä.

Mikä minä olen näitä kuvaamaan, kun ei niitä saa kuvattua. Omat silmät aikaisemmin olivat ainakin sokeat. En voinut nähdä mitään, vaikka pystyin ehkä ymmärtämään. Jotkin asiat on kuitenkin suurempaa kuin ymmärrys. Ei se riitä, että on avoin vain tiedolle. Täytyy olla avoin maailmalle, tunteille ja sille syvemmälle sielulle. Sen olen minä oppinut. En koskaan olen kaikkea pohtinut. Se on niin helppo unohtaa ne muut kulmat, perspektiivit maailmaan, kun on yksin, mutta enää en ole yksin. Sisäistän. Sisäistän päivä päivältä enemmän kuinka toinen maailmaa katsoo.

Saralla on niin erilainen tapa tarkastella maailmaa. Hän tuntee maailman niin paljon rikkaampana, että sitä ei voi kuin hämmästellä. Hämmästellä! En voi lopettaa toistelematta tätä.

Rakastan häntä.

Tänään sain runsaasti inspiraatiota. Saan sitä kyllä Saralta lähes jokainen päivä, mutta tänään sitä virtasi enemmän. Sen takia myös tätä päiväkirjaa minä tässä kirjoitan. Istuen Helsingissä, Redissä, samalla Saran ollessa piknikillä kavereidensa kanssa. Hänellä päivän toiset piknikit, kun päätimme käydä myös yhdessä pienellä piknikillä rauhoittamassa kierroksilla käyviä aivojamme.

Taianomainen hetki oli kuitenkin tuo meidän reissu. Lyhyt hetki metsässä, sushin ja lampaiden kanssa, mutta niin ikimuistoinen. Se sai minut inspiroitumaan, että tästä kesästä tulen todellakin kirjoittamaan kirjan. Kirjan "Ensimmäinen Kesä". Tässä kesässä on nyt ollut niin paljon kaikkea uutta ja asioita, joita olen tehnyt ensimmäistä kertaa - enkä puhu mistään neitsyyden menettämisestä vaan tässä on muutakin. Tämä on ensimmäinen kesä, joka on oikeasti tuntunut kesältä. Tässä kesässä on ollut jotain järkeä. Ensimmäinen kesä, jonka olen viettänyt oikeasti jonkun kanssa. Ensimmäinen kesä, jossa olen tullut nähdyksi, kuulluksi. Ensimmäinen kesä, jonka jälkeen minulla on selkeät suunnitelmat eteenpäin.

Niin paljon kaikkea uutta tässä kesässä. Niin paljon kaikkea maisteltavaa, muisteltavaa, ylös kirjoitettavaa. Tästä todellakin tulee kirja. Tämä tulee olemaan se ensimmäinen kirjoitusprojekti, johon oikeasti tartun ja lähden toteuttamaan. Tarina kasvusta, rakkaudesta ja oman elämän löytämisestä.